Justuksen uudenvuoden tervehdys

Ei ole tullut piiiitkän aikaan kirjoitettua mitään. Asiat muuttuvat niin vauhdilla, että en edes tiedä mistä aloittaisin. Justus asustaa nykyisin vanhempieni luona, koska asun itse kerrostalossa kaupungin keskustassa, eikä Justus ole tottunut näin meluisaan ympäristöön. Opiskelen ja päivät kuluvat koulussa ja töissä, joten koiruus joutuisi olemaan turhan paljon yksin.

Justus täyttää maaliskuussa jo 5-vuotta eli aika on kulunut todella äkkiä! Vastahan tuo pieni pentu tuli meille. Justuksella on mennyt vanhempien luona hyvin, vaikka se onkin kärsinyt pitkään uusiutuvasta korvatulehduksesta. Korvat kutiavat, haisevat ja erittävät mustaa vaikkua. Lääkärissäkin on käyty, mutta aina ongelma tuppaa uusiutumaan.

Agilityssä ei olla enää käyty asuinkaupungin muutoksen jälkeen. Justus on muutenkin vähän laiskistunut, kun en enää ole joka päivä sitä lenkkeilyttämässä. Eilen kävimme sen kanssa metsässä ja ai että kun se nautti vapaana juoksemisesta!

Justuksen päivät kuluvat nukkuessa, leikkiessä ja ulkona räksyttäessä. Syöminen on edelleen sen lempi puuhaa ja kaikki ruoka maistuu hyvin. Kun perhe tulee kotiin koulusta ja töistä, Justus on usein täynnä energiaa ja valmiina leikkiin lelu suussa. Luut ovat myös sen suosikkeja, vaikka turhan usein se puolustaa luitaan murisemalla ihmisille, jotka tulevat liian lähelle kesken luun syömisen.

Halusin vain tulla kertomaan, että Justuksella on kaikki hyvin. Elämä luistaa ja ruoka maittaa. Unikin maittaa hyvin vanhempien sohvalla tai nojatuolissa. Kirjoittelu taitaa jäädä taas vähemmälle kiireiden vuoksi, mutta ehkä sitten taas muutaman vuoden kuluttua...

Kuulumisia

En ole vuoteen kirjoitellut blogiin mitään. Syynä taitaa olla se, että on ollut niin paljon kaikkea muuta, ettei kirjoittamiselle ole jäänyt aikaa. Nyt kuitenkin päädyin siihen, että kerron teille hieman, missä tällä hetkellä mennään.

Muutettiin Justuksen kanssa omaan asuntoon helmikuussa. Siitä lähtien ollaan siis asuttu omillamme ja poika on viihtynyt oikein hyvin. Aluksi olin varma, että se haukkuu kaikki päivät ja riuhtoo lenkeillä jokaisen vastaantulijan perässä. Mutta onneksi kaikki on mennyt hyvin, eikä häiriötä ole tullut laisinkaan. Justus vaan nukkuu päivät ja välillä käy lenkillä- sekä tietenkin ruoka maistuu vanhaan tapaan paremmin kun hyvin.

Itselläni on lukio nyt täysin pulkassa ja juhlimme ylioppilaaksi pääsyä itsenäisyyspäivänä. Koulu on loppunut jo syyskuun loppuun ja siitä lähtien olen lähinnä palloillut eri vaihtoehtojen välillä- että mikä minusta tulee ja mitä haluan elämältä. Justuksen hoito on tietenkin edelleen vastuullani ja se tuokin mukavasti rytmiä muuten niin epämääräiseen arkeen.

Justus täytti maaliskuussa kaksi vuotta ja kohtahan kolmas vuosi on jo täynnä. Aika menee niin vauhdilla, että en itsekkään meinaa pysyä perässä. Agilityn lopetimme viime keväänä, kun tuntui, ettei kesätöiden ohella jaksa lähteä enää harrastamaan. Ei sitten jatkettu edes syksyllä ylioppilaskirjoitusstressin vuoksi. Katsotaan jos tässä vielä kehittelemme uutta harrastusta tai sitten palaamme vanhan aksan pariin jossain vaiheessa. Luulen kuitenkin, että Justuksellekkin on tehnyt ihan hyvää pitää vähän taukoa, kun keväällä sen motivaatio alkoi olla jo vähän hukassa.

Koirakavereita ei lähistöllämme hirveästi asustele, mutta kyllä lenkkien ohessa poika saa päivittäin haistella uusia tuttavuuksia. Mimosan kanssa olemme nähneet muutamia kertoja, mutta aina tietysti toivoisi, että ehtisi nähdä useamminkin.

Tässä tiitvistettynä vuoden kuulumiset. Jos nyt innostun, saatan tulla kirjoittamaan vielä jatkossakin. Ongelmana on se, että omassa asunnossani ei toimi netti muutakun puhelimen nettiin yhdistettynä ja tietokoneeni on koulun tietokone, joten siinä on joku suojaus, ettei puhelimen nettiä saa yhdistettyä. Muutenkin nyt joudun palauttamaan koulun koneen, joten voi olla, että hankin jossain vaiheessa uuden, jolla sitten ehkä pääsenkin kirjoittelemaan paremmin.

Hyvää syksyä kaikille!

Just Us

Monet aina kysyvät, että mistä Justuksen nimi tulee. Oikeastaan vasta jälkeenpäin olen keksinyt erään selityksen. Aiemmin selittelin nimeä vaan sillä, että se kuulosti hyvältä ja tuntui sopivan pienelle pennulle. Sitten keksin, että nimihän tulee englannin kielen sanoista "just" ja "us."

Kerran kun poika oli kasvattajallaan hoidossa, päätin tehdä sen reppuun nimimerkin. Kirjoitin ihan vahingossa allekkain Just ja Us, vaikka tarkoituksena oli vaan kirjoittaa pojan nimi hienosti merkkiin. Silloin tajusin, että ehkä nimellä onkin ollut jokin merkitys. Päätin herran nimen ihan vaan, koska se kuulosti suloiselta.

Olin lukenut kauan erästä blogia, jonka kirjoittaja sai vauvan, jonka nimeksi tuli Justus. Ensin mietin, että säästäisinkö minäkin tuon nimen vauvalleni, mutta päädyin siihen, että vauvan saamiseen mennessä nimi-toiveeni ovat todennäköisesti muuttuneet tuhanteen kertaan. Niinpä Justuksesta tuli Justus.

Mikään nimi ei kyllä voisi sopia sille edes paremmin. Nykyisin nimi lyhenee helposti Julliksi perheeni kesken. Julkisilla paikoilla käytän Justusta, koska sehän se koiran nimi oikeasti on. Julli kuulostaa muutenkin vähän kyseenalaiselta.

Itsenäisyyspäivä

Joulu lähestyy, sillä tänään vietetään jo itsenäisyyspäivää. Ollaan Justuksen kanssa oltu vaan kotona tekemättä sen kummemmin mitään. Käytiin lenkillä aurinkoisessa pakkasilmassa ja puuhailtiin kotona kaikkea pientä. Eilen leivottiin talven ekat piparit. Justus ei harmikseen saanut maistaa taikinaa, koska sille tulee heti kirsikka-silmä, jos se syö vehnää. 

Kokeiltiin me tänään tehdä vähän agilityäkin, mutta se ei oikein onnistunut, sillä esteet oli ihan jäässä. Hyppyeste oli jäätynyt maahan kiinni ja yrittäessäni repiä sitä irti, meni se kokonaan rikki. Täytyy korjata se, kun maa sulaa jäästä. Tehtiin kuitenkin vähän kontakti-treeniä puomilla ja A:alla, kun ei rataa päästy tekemään.

Justuksella on mennyt viime aikoina agilityssä aika hyvin. Kepit on alkaneet sujua vähän paremmin ja kehitystä on selvästi havaittavissa. En ole vielä ihan varma, jatketaanko me keväällä, koska ryhmämme aika muuttuu. Toisaalta olisi kiva puuhailla poitsun kanssa, mutta toisaalta kirjoituksetkin vie aika paljon aikaa. Vaikka kyllähän agility voisi myös tukea kirjoituksiin lukua viemällä ajatuksia välillä muualle.

Aiomme vielä tänä iltana seurata linnanjuhlia telkkarista ja syödä ehkä hieman joulutorttuja. Justus taitaa olla niin väsynyt, kun ei ole koko päivänä malttanut nukkua, että odottaa jo sohvannurkkaan käpertyneenä juhlien alkua. Taidan mennä herran kanssa katselemaan vastaanottoa.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Gentleman

Helinää

Sain vihdoin otettua itseäni niskasta kiinni ja käytyä Justuksen kanssa metsässä. Ollaan viimeksi käyty siellä varmaan joskus talvella. Justus oli kyllä ihan innoissaan ja juoksenteli edellä tuttuun tapaansa. Käytiin kävelemässä meidän tuttu lenkkimme lähellä olevassa metsässä.

Kuvissa Justus on lähdössä metsään. Se ei tykkää yhtään hihnasta, joten metsälenkit on sen vuoksi erityisen hauskoja, kun se saa olla vapaana. Koira saa muutenkin enemmän liikuntaa lenkin aikana, kun se saa juoksennella ensin edellä ja sitten hirmuista vauhtia takaisin tarkistamaan, ettei omistaja ole karannut mihinkään. Justus on ainakin aina metsälenkin jälkeen niin väsynyt, että se voisi nukkua vaikka koko loppupäivän.

Metsässä alkaa olla jo kauniita syksyn värejä. Ilmatkin ovat jo viilenneet sen verran, että ulos lähtiessä saa pukeutua lämpimästi. Meinasin jo kaivaa Justuksellekkin villurin esiin, mutta tulin siihen tulokseen, että vielä on ehkä vähän liian lämmin. Ei ole kuitenkaan kivaa, jos herralle tulee kauhea hiki. Kuitenkin sillä on paksu turkki nahkansa päällä.

Trimmasin eilen Justuksen. Kuvat on otettu jo aiemmin, joten niissä ei näy parturoitua poitsua. Tassujen trimmaaminen on vaan niin hankalaa, kun Justus rimpuilee niin kovasti. Nykyään tassut muistuttavat lähinnä valtavia aamutossuja, kun muuten laihalla pojalla on jättimäiset karvapallot jaloissaan. Voin laittaa lähiaikoina kuvaa, niin näette, miten hassuilta trimmaamattomat tassut näyttää muuten trimmatulla herralla.

Syksy on täällä

Vihdoin on yo-kirjoituksista selvitty ja on aikaa taas päivittää kuulumisia blogiin. Kirjoitin nyt syksyllä siis terveystiedon ja ainakin itsestä tuntui, että koe meni ihan hyvin. Tietysti koskaan ei voi olla varma kirjoittiko paperiin juuri niitä asioita mitä haettiin, mutta ainakin kertauskurssilla sain harjoitus esseistä täysiä pisteitä.

Justukselle kuuluu edelleen hyvää. Nyt sen ei enää tarvitse olla koko päivää yksin, koska pikkusiskoni on jo kasvanut niin isoksi, että ei enää käy iltapäiväkerhossa. Sisko pääsee aina hyvissä ajoin kotiin Justuksen kaveriksi. Toisaalta kyllä Justus taitaa jatkaa uniaan, vaikka sisko tuleekin kotiin. Ehkä sille on ihan sama, että nukkuuko se kodinhoitohuoneessa vai olohuoneen sohvalla.

Meillä alkoi viime sunnuntaina agility. Ollaan nyt siis edelleen Tähtitekniikan viikkoryhmässä. Meidän treeni-aika on sunnuntaisin. Ryhmässämme oli ainakin viimeksi vaan kaksi muuta meidän lisäksi, mutta en ole varma oliko joku ryhmäläinen vaan poissa. Ohjaajammekin pääsi vaihtumaan ja uusi ohjaaja ainakin vaikutti tosi mukavalta. Toivotaan, että uudet tuulet tuovat meille lisää intoa treeniin.

Ollaan toki pihallamme olevalla radallakin treenattu. Justus on tosi taitava. Voin lähiaikoina pyytää jonkun kuvaamaan meidän treenejä- olisi hauska näyttää lukijoillekkin miten ollaan kehitytty. Justuksen keskittyminen on jotain ihan eri maata kun vielä keväällä se oli. Voihan tietysti olla, että uros-koiralla on keväisin vähän kevättä rinnassa ja nartut mielessä. Katsotaan nyt, miten motivaatio pysyy yllä.